Tbilisin ravintoloita ja terasseja
Tbilisissä ravintoloita ja terasseja riittää. Siellä tuli vierailtua muun muassa kahdella mukavalla terassikadulla. Jan Shardeni Streetillä ja joen toisella puolella olevalla Davit Aghmashenebeli Avenuella. Nämä eivät suinkaan ole ainoat paikat joista ravintoloita ja terasseja löytää, niitä on ympäri kaupunkia.
Nämä edellä mainitut kaksi terassikatua ovat suunnattu turisteille, ja niissä hinnat ovat hiukan kalliimmat kuin muualla, ollen kuitenkin tosi halvat länsimaiselle turistille. Hintataso on suunnilleen sama kuin Tallinnassa ennen vuosituhannen vaihdetta.
Molemmilla kaduilla on todella innokkaita sisäänheittäjiä. Vähän niille piti suomeakin puhua, ennenkuin lopettivat yrittämisen. Ensin koittivat venäjän kielellä, ja kun eivät saaneet meiltä vastakaikua, niin sitten englannin kielellä. Siihen kun tokaisi että "mitähän sä koitat selittää" sai aikaan hölmistyneen ilmeen. Eivät takuulla olleet kuulleet suomen kieltä täällä aiemmin.
Haluttiin rauhassa kävellä terassikatu päästä päähän ja tsekata tarjonta ennenkuin asetuttiin johonkin pöytään, joten siitä syystä vastailimme suomeksi näille sisäänheittäjille.
Joka puolella terasseilla soi musiikki täys volyymilla, ja sisäänheittäjille vastailinkin englanniksi paluureitillä, että soitatte liian lujaa tota musiikkia, ei tee mieli juoda olutta tommoisessa melussa.
"No problem" tuumasivat, ja väänsivät volyymit korvayställisempään asentoon. Ja sitten eikun jääkylmää olutta pöytään.
Natakhtari Gold on tuttu olut, mutta nyt tuli maistettua muitakin paikallisia oluita, kuten Icy olutta. Oluen hinta näillä turistikaduilla on puolestatoista eurosta kahteenpuoleen euroon iso pullo/tuoppi.
Halvaksi tulee imaista vaikkapa kuusi isoa olutta terassilla, kymmenellä eurolla keskimäärin selviää.
Georgialainen ruoka on herkullista. Hatsapurit, khinkalit, lihavartaat ja maukkaat alkupalat. Niitä on tarjolla joka paikassa. Tänne asti kun tultiin, niin kaikki Mc Donalds, Wendy's jne. valmisruoka unohdettiin täysin, vaikka joka paikassa noita paikkoja olikin.
Ruokien hinnat olivat seuraavanlaisia. Hatsapurit kolme-neljä euroa, ja pääruoat viidestä eurosta ylöspäin. Alkupalat puolitoista-kolme euroa.
Se mikä on hienoa Georgiassa, on se, että siellä saa leipomoista, kahviloista ja ravintoloista aamupalaksi hatsapuria. Imerulia, adjarskia, megrulia ja vaikkapa kerroksittain tehtyä hatsapuria, joka on kuin lasagne, mutta väleissä on juustotaytettä reilusti.
Ja kyllähän siellä noita hatsapureja tuli syötyä sitten aamulla, päivällä ja vielä illallakin. Joku voisi sanoa että kyllästymiseen asti, mutta minä en. Ensimmäinen ruokalaji reissun jälkeen oli hatsapuri, lihatäytteinen sellainen, kubdari nimeltään.
Hatsapurien koko ilmoitetaan täällä joko 4, 6 tai 8 palan hatsapureina. Kun ensimmäisen kerran kysyin kokoa, niin tosiaan vastasi saman kuin mitä ruokalistalla luki. Ei siis halkaisijaa. Kun kysyin, että onko toi kuuden palan hatsapuri iso, niin vastasi vaan, että ei ole.
Ja kun se lätty tuli sitten pöytään, niin se oli halkaisijaltaan 35-37 senttinen juustoa ja voita pursuava ihanuus. En jaksanut tätä kuitenkaan kerralla syödä, ja vahingosta viisastuneena tilasin seuraavilla kerroilla lähes aina neljän palan hatsapurin.
Vinkkinä erittäin nälkäisille. Jos haluatte reilun evään, niin tilatkaa kuuden palan Tsar Hatsapuri. Siinä on juustoa alla, päällä, sisällä, vähän rinnuksilla ja suupielissäkin. Jos tällä ei nälkä lähde, niin sitten ei millään. Tähän mörssäriin minut tutustutti meidän privaattikuski Davit matkallamme Tbilisistä Batumiin eräässä tienvarsikuppilassa.
Viini on lähtöisin Georgian alueelta noin 8000 vuotta sitten. Paras viinialue on Kakhetin alue itäisessä Georgiassa. Viiniä oli myytävänä joka paikassa. Kaupoissa, kahviloissa, kadunvarsikioskeissa, ravintoloissa jne.
Varsin houkuttelevia viinikellareita oli joka puolella, mutta kun koronan vuoksi oltiin päätetty, että ei syödä/juoda ollenkaan sisätiloissa, vaan ollaan pelkästään terasseilla. Nuo Georgian viinikellarit jäävät seuraavaan kertaan. Joku syksyinen tai talvinen reissu Tbilisiin tai Kutaisiin on suunnitelmissa loppuvuodelle 2022 jos koronatilanne hellittää.
